Ajankohtaisia teemoja

Tapiolan Lähiseudun Asiakaslehden pääkirjoitus, marraskuu 2005

Kirjoitus on ladattavissa myös PDF-muodossa.

Kannustaako sosiaaliturvajärjelmämme töihin?

Työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan syyskuussa 184 000 eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 7,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,2 prosenttia. Kausivaihtelusta tasoitettu työttömyysaste oli syyskuussa 8,3 prosenttia. Työvoimatoimistoissa oli syyskuun 2005 lopussa kaikkiaan 257 000 työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua. Näin kertoo tilastokeskus.

En vaivaa lukijaa enemmillä luvuilla ja prosenteilla. Oleellista on siis kuinka saada työttömät ja työnhakijat kohtaamaan toisensa. Haluavatko he oikeasti kohdata onkin kuitenkin jo vaikeampi kysymys.

Näin mikrotasolla yrittäjänä voin suoraan sanoa, että oman kokemukseni mukaan kohtaaminen useimmiten tarkoittaa sitä, että työnhakija hakee uutta 500 päivän ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jonka hän kuulemma saa helposti jos on ”vähän työhistoriaa” työvoimatoimistoa siteeratakseni. Vaikka aavistan, en kuitenkaan halua uskoa, ettei työ yrityksessäni kiinnosta työnhakijaa. Siis palkkaan taas kerran työntekijän, joka muutaman viikon työrupeaman jälkeen jää palaamatta töihin, jopa kahdeksi viikoksi ilmoittamatta poissaolostaan, jättäen minulle kasapäin tekemättömiä töitä ja byrokratiaa, puhumattakaan siitä, että olen käyttänyt kaksi viikkoa omaa työaikaani työntekijän valmentamiseen kyseiseen työtehtävään. Ei ihme jos yrittäjää välillä väsyttää.

Valtiovallan tehtävä on kannustaa ihmisiä työntekoon lainsäädäntöteitse

2. valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos selvitti esitelmässään Berliinissä 21.4.2005 Pohjoismaiden ministerineuvoston nimissä miten työllisyyttä hoidetaan Suomessa eli tässä lyhyt siteeraus pitkästä otsikosta ”Is it possible to fight unemployment and keep sound public finances?...” eli kansanomainen käännös: Voidaanko taistella työttömyyttä vastaan ilman että valtion talous tekee kuperkeikan?

Esitelmässä, johon tässä kappaleessa viittaan, todetaan mm. että Suomen työmarkkinoilta katoaa eläköitymisen seurauksena vuoteen 2015 mennessä noin miljoona työntekijää eli 40 %. Kalliit työllisyysohjelmat ovat tuottaneet vaatimattomia tuloksia ja siksi työttömyys on sosiaalisista ongelmista suurin. Ottaen siis huomioon tulevaisuuden työllistämisen haasteet on ilmeistä, että nykyistä hyvinvointivaltion mallia tulee uusia aktiivisen osallistumisen suuntaan eikä passiivisen vetäytymisen suuntaan. Vaikka apua on annettava niille, jotka sitä tarvitsevat on työ saatava kannattamaan esitelmässä sanotaan.

Tulevaisuutemme on kilpailukykyisen ja tuottavan työvoiman varassa. Vuonna 2004 noin 100.000 ihmistä eli 4 % työvoimasta sai Suomessa nk. passiivista työmarkkinatukea, jota kutsutaan perustoimeentulotueksi, yli kahden vuoden ajan. Nyt kun työmarkkinjatukijärjestelmä on ollut voimassa yli 10 vuotta on jopa puolet näistä työttömistä saanut tätä tukea niin kauan, että järjestelmästä on tullut osa sosiaaliturvaa. Tämä ei ollut kyseisen tuen alkuperäinen tarkoitus, esitelmä kertoo. Huomattakoon, että tämän tuen saamiselle ei ole mitään ajallisia rajoituksia. Siksi hallitus harkitsee tuen muuttamista ”passiivisesta aktiiviseksi”, jotta työntekijällä olisi velvollisuus tietyn (esim. kahden vuoden) työttömyysjakson jälkeen osallistua erilaisiin ”ohjelmiin” y.m.. Osallistumatta jättämisestä seuraisi tuen menetys, sillä pitkäaikainen rakenteellinen työttömyys johtaa työttömän sosiaaliseen eristäytymiseen muusta yhteiskunnasta. Näin siis hallitus vuonna 2004.

Mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa? Hyvinvointijärjestelmämme nykyrakenne, joka ei kannusta työntekoon, takaa sen, että työttömyys jää pysyväksi ongelmaksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksi työttömyys uhkaa hyvinvointiamme. Tehkäämme siis yhdessä työtä, työntekijät ja työnantajat, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi (joku taisi äskeittäin puhua samasta asiasta) uuden ja paremman hyvinvointiyhteiskuntamallin kehittämiseksi. Siten löydämme myös keinot siihen miten saamme työvoiman kysynnän ja tarjonnan paremmin kohtaamaan. Ilman ahkeruutta se ei kuitenkaan onnistu.

Tutustu yhtiömme muuhun tuotantoon